Siirry sisältöön
01.09.2026

Lukuaika

4 min

Työkaluja päivähoidon aloittamisen helpottamiseksi

Päivähoidon aloittaminen on suuri muutos sekä lapselle että vanhemmalle. Perhetaloissa lapsi voi harjoitella päiväkodista tuttuja taitoja, rutiineja ja ryhmässä toimimista turvallisesti oman aikuisen rinnalla – rauhassa ja omaan tahtiinsa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 varhaiskasvatukseen osallistui yhteensä 235 200 lasta. Tämä luku kattaa 80 % kaikista 1–6-vuotiaista. Ikävuosittain tarkasteltuna eniten varhaiskasvatuksessa oli mukana neljä- ja viisivuotiaita, joiden osallistumisosuus oli yli 90 %. Varhaiskasvatukseen sisältyvät sekä yksityiset että kunnalliset päiväkodit ja perhepäivähoitopaikat.

Päivähoidon aloittaminen tuo uusia asioita lapsen arkeen

Varhaiskasvatuksen aloittaminen voi olla jännittävää sekä lapselle että vanhemmalle. Päiväkotimaailmassa on monta tekijää, jotka voivat olla lapselle uutta ja sen vuoksi niihin tottuminen vie aikaa. Myös vanhempaa voi mietityttää millaiseksi perheen arki muotoutuu päiväkodin aloittamisen myötä. Varhaiskasvatuksen alkamiseen voi ja kannattaa valmistautua.

Lapsen sopeutuminen päiväkotiin riippuu monesta tekijästä. Lapsen temperamentti, ikä, vanhemman tapa toimia sekä lapsen aikaisemmat kokemukset vaikuttavat kaikki päivähoidon alkamiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainnetissä on listattu vinkkejä siihen, kuinka vanhempi voi tukea lasta hänen siirtyessä varhaiskasvatukseen pariin. Esimerkiksi arjen uusista rutiineista ääneen puhuminen ja siten asioiden sanoittaminen on lapselle tärkeää. 

Perhetaloilla voi harjoitella monia päivähoidossa tutuksi tulevia asioita

MLL Uudenmaan piirin perhetalojen kävijäperheet ovat kertoneet, että perhetalolla säännöllisesti käyneiden lasten oli helpompi tottua päiväkodin arkeen verrattuna tuttavaperheiden lapsiin, jotka eivät kotihoidossa ollessa olleet käyttäneet avoimen varhaiskasvatuksen palveluita.

Vanhempien kertoman mukaan lapsen siirtymistä on helpottanut useampi perhetalon käytäntö. Ensinnäkin perhetaloilla lapset ovat oppineet leikkimään ikätoverien kanssa ja jakamaan lelut toisten lasten kanssa. Perhetaloilla lelut ovat yhteiskäytössä, jolloin opetellaan yhteisleikkiä sekä odottamaan omaa vuoroa.

Lapsen siirtymistä päiväkotiin on helpottanut useampi perhetalon käytäntö.

Myös perhetalojen aukioloajat ja päivärutiinit auttavat lapsia päivähoitoon siirtymisessä. Perhetalolle tullaan tietyksi ajaksi, jonka jälkeen perhetalolta lähdetään takaisin omaan kotiin. Perheet ovat kertoneet, että tämän myötä lapsen on ollut helppo ymmärtää, että myös päiväkotipäivä on rajatun mittainen. Päiväkodistakin sekä lapset että työntekijät palaavat päivän päätteeksi omaan kotiin, oman perheen luo.

Vanhemmat ovat kokeneet perhetaloilta saatavan ammatillisen tuen hyödylliseksi sekä itselleen että lapsilleen. Päivähoidon aloittamisesta ja siihen liittyvistä, toisinaan ristiriitaisistakin, ajatuksista on voinut keskustella perhetalon työntekijän kanssa. Lisäksi työntekijöiden kautta lapsi on saanut myönteisiä kokemuksia uusista, vieraista aikuisista. Perhetalolla lapsi on voinut esimerkiksi leikkiä työntekijän kanssa pienen hetken ja sitä kautta saanut kokemuksen siitä, että oman perheen ulkopuoliset aikuiset ovat luotettavia ja kuulevat pienen tarpeita.

Perhetalon muilla kävijöillä ja toiminnan sisällöllä on myös suuri vaikutus. Perhetalojen avulla lapsi on jo ennen päivähoidon aloittamista tottunut muista lapsista lähteviin ääniin, sekä yhteisruokailujen sekä toimintatuokioiden kautta erilaisiin arkisiin rutiineihin ja siirtymiin, jotka toistuvat myös päiväkodissa.

Avoimessa varhaiskasvatuksessa harjoitellaan lapsen omassa tahdissa

Perhetaloissa lapsi voi tutustua päivähoidon tapoihin kaikessa rauhassa oman tutun aikuisen kanssa. Harjoittelua voi jatkua jopa useamman vuoden ajan ennen varsinaiseen varhaiskasvatukseen siirtymistä. Aikuisen tuki ja harjoittelu lapsentahtisesti auttavat pientä uuden elämänvaiheen edessä.

Moomin Baby Snap Pants -housuvaipat sopivat mainiosti päiväkotiin. Tutustu ja lue lisää Pilke Päiväkotien testistä TÄÄLTÄ.

Artikkelin kirjoittaja on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Juulia Jantunen.

Cloud image mobile Cloud image desktop